Mielikuvitukseni tasaantui junan syöksyessä tunnelista laiturille. Nousin vaunuun ja huokaisin helpotuksesta. Juna lähti liikkeelle ja minä vajosin ajatuksiini. Tuleva yö jännitti, mutta uskoin selviytyväni kunnialla.

Vaunussa oli muutama matkustaja minun lisäksi ja jokainen heistä näytti jotenkin masentuneelta. Ikään ja sukupuoleen katsomatta jokaisella oli alistunut ilme kasvoillaan. Yritin hymyillä itselleni ikkunan välityksellä.

Juna pysähtyi taas kerran ja vaunu tyhjeni matkustajista minä mukaan lukien. Jäin taas muiden tönittäväksi, kun en ollut varma oikeasta ilmansuunnasta. Valitsin suunnan vasemmalle ja liityin vaitonaisen porukan jatkoksi. Muutama kerros noustiin ylös ja sitten tiesin olevani oikealla tasolla, mutta pää pyöri taas kuin tarhapöllöllä. En ollut taaskaan varma, että mihin suuntaan pitäisi lähteä ja vaihtoehtoja oli monta. Pari kertaa lompsin harhaan, mutta sitten oikea ulosmeno löytyi ja pistin heti tupakaksi ulkoilmaan päästyäni.

Olin henkilökunnan sisäänkäynnin luona. Vedin syvään henkeä ja painoin ovipuhelinta. Kohta miesääni vastasi ja minä aloin sönköttämään englantia. Miesääni vaihtoi Ruotsin Englantiin ja ilmoitti, että vahti tulisi kohta avaaman oven. Päänsä kaljuksi ajellut keski-ikäinen mies tuli avaaman oven. Miehen kallonmuoto muistutti kananmunaa ja ristin miehen mielessäni munapääksi. Kerroin munapäälle kuka olen ja hän toivotti minut ystävällisesti tervetulleeksi. Vau, ajattelin. Munapää kertoi järjestävänsä minulle tilapäisen kulkukortin ja sanoi yhden työkaverin jo odottavan minua. Seurasin munapäätä henkilökunnan taukotiloihin. Tupakkahuoneessa istui sporttisen näköinen musta kiharapää. Vaatetus paljasti heti miehen siivoojaksi. Munapää kertoi minun olevan uusi yösiivoja ja jätti meidät sitten kahden.

Käteltiin ja mies kertoi nimekseen Mustafa, mutta kaikki kutsuivat häntä Musseksi. Muistelin mussen tarkoittavan hiirtä, mutta en ollut asiasta varma. Mies puhui hyvää englantia.
- Olet siis suomalainen?
- Yeah, vastasin rehvakkaana.
- Aa, Jari Litmanen, Musse nyökytteli.
No hemmetti, ajattelin meidän tulevan hyvin juttuun, koska Musse vaikutti futismieheltä. Musse oli marokkolainen ja yritin kuumeisesti miettiä marokkolaista jalkapalloilija, mutta eipä tullut mieleen. Mietin, että olisiko se loukkaus häntä kohtaan, tuskinpa. En ehtinyt asiaa enempää miettiä, kun Musse lykkäsi minulle hotellin logolla varustetun t-paidan ja käski mennä vaihtamaan vaatteet. Sitten voitaisiin jutella lisää.

Hissille kävellessäni ajattelin, että tästähän tulee vielä hyvä juttu. Hississä olinkin sitten täysin hukassa. Nappuloissa luki jotain hemmetin miinus ykköstä ja miinus kakkosta ja mulla ei ollut harmainta aavistusta, että mitä pitää painaa. Hetken ajattelin mennä pyytämän Mussea apuun, mutta hylkäsin ajatuksen. Pitäisivät mua vielä tyhmänä. Painoin mielestäni loogisinta vaihtoehtoa ja hissi nytkähti liikkeelle. Hissi pysähtyi ja astuin ulos. Paikka näytti tutulta, mutta ei se ollut sama, joka mulle oli päivällä näytetty. Voi perse mikä tunari, solvasin itseäni. Jätkä eksyy työpaikassaankin. Toinen hissi pysähtyi samaan kerrokseen ja ulos astui ikäiseni jätkä. Jätkä kummasteli mua ja sanoi jotain, mutta en mä ymmärtänyt mitään. Olin nolona ja yritin sönköttää sille englantia, mutta en päässyt lauseessani loppuun.
- Oletko suomalainen, jäbä kysyi suomenkielellä.
- Joo, vastasin ilahtuneena. Yritin lyödä asiaa leikiksi ja kerroin olevani eksyksissä.
- Jatkossa puhutaan sitten ruotsia tai sitten ollaan puhumatta. Mulle et tuu suomeksi jutteleen.
- Siis mitä vittua, kysyy nimimerkki epätietoinen, sain sanottua.
- Niin, että suomea ei sitten jatkossa puhuta.

Olin puulla päähän lyöty. Jätkä aukasi mulle hissin oven ja painoi nappulaa. Hissi lähti liikkeelle ja mä olin aika väkivaltaisessa mielentilassa. Astuin hissistä pihalle ja nyt paikka näytti oikealta. Porhalsin pukukoppiin ja omalle kaapilleni. Paiskoin vaatteita peltikaappiin ja mietin tuohtuneena, että mikä helvetti näitä suomalaisia tässä maassa oikein riivaa. Ruotsalainen munapää oli ystävällinen samoin marokkolainen Musse, mutta suomalaiset on ihan perseestä. Pukuhuoneen ovi aukaistiin ja kohta kaappirivistöjen takaa tuli esiin hyvin musta mies. Mies oli lyhyt ja vähän itseäni vanhempi. Mies nyökkäsi minulle ja minä hänelle. Vedin hotellin logolla varustetun t-paidan päälleni. Mies huomasi paitani ja kiiruhti hymyssä suin kättelemään. Melkein pelästyin miehen innokkuutta. Taas mulle selvitettiin kovasti jotain, mutta en ymmärtänyt mitään. Vaihdettiin englantiin ja mies toivotti tervetulleeksi. Kertoi nimekseen Abu ja olevansa Eritreasta. Hän oli kollega. Olin Abun tulosta hyvilläni, koska olisin varmaan taas eksynyt oikeaa kerrosta etsiessäni. Kun Abu oli saanut vaatteet vaihdetuksi, elehdin hänelle, että hän ensiksi. Hyvä tapa peitellä tietämättömyyttään ja eikun Abun peesiin.

Musse karisti savukettaan ja minä kaivoin omat tupakat esiin. Abu ei ollut nikotiinin orja. Musse ja Abu kyselivät minulta Suomesta ja yritin parhaani mukaan mainostaa kotimaatani. Kaverit kertoivat, että työpaikalla oli myös muita suomalaisia ja se varmaan tekisi oloni kotoisaksi. Just joo, ajattelin ja palasin äskeiseen kohtaamiseen hisseillä. En kuitenkaan maininnut asiasta. Kuuntelin Mussen ja Abun jutustelua ja minusta alkoi tuntumaan, että näiden kahden välillä oli jokin jännite. Huomasin myös, että Musse oli olevinaan jengin pomo. Musse osoitti kelloa ja ilmoitti, että olisi aika aloittaa työt.
Hissin ovet aukesivat ja seurasin Mussen ja Abun perässä isoon keittiöön. Kaverit edelläni pomppasi ilmaan, kun perässä vetämäni imuri osui pöydänjalkaan ja iso metallikulho putosi lattialle. Kohautin olkapäitäni ja levittelin käsiäni. Matkaa jatkettiin keittiön heiluriovista ja tultiin hotellin pääruokasaliin. Tila oli valtava ja pahat aavistukset lähtivät liikkeellä, kun katsoin koko lattia-alan peittävää kokolattiamattoa ja sitten imuriani. Vähän helpotti, että meitä oli kolme pölynimurilla aseistautunutta. Helpotukseni jäi lyhytaikaiseksi. Musse selitti, että samassa kerroksessa sijaitsi hotellin konferenssihuoneet ja tapana on, että toinen hoitaa ne ja toinen imuroi sillä aikaa ravintolasalin. Nyt homma kävisi joutusaan, kun meitä oli kolme. Arvioin imuroitavaa alaa ja mietin sen ottavan monta tuntia. Mainitsin asiasta Musselle, mutta se käski siivoamaan silmillä. Musse pomotti mut ja Abun hoitamaan ravintolasalin ja lähti itse konferenssihuoneita siivoamaan.

Abu näytti keskisormea Mussen selälle ja hymyili minulle kuin salaliittolaista etsien. Kohautin olkapäitäni ja lähdin etsimään pistorasiaa